Tyhjä, hiljaisuus, tyhjyys.... Ei mitään. Olipa kerran, kun sinut perattiin näin... Emotionaalisesti he ravistivat sinusta koko elämän. Tyhjyyteen, tyhjään, pohjattomaan kuiluun... Että sinussa ei ole enää mitään elävää..... Vain tyhjyys ja tämä kuilu, jossa ei ole mitään.. Ja sinä lennät, lennät tähän kuiluun, lennät ja lentää, kuten Liisa Ihmemaassa. Ja se ei lopu eikä lopu... Vaikka Alice jotenkin lensi onnellisena kuiluunsa) Mutta se on okei, muistamme, että useimmat prosessit ovat rajallisia. Entä jos annat prosessisi kehittyä, niin se alkaa muuttua, jotain alkaa tapahtua, liikkua... Ei ehkä ole odotustenne mukaista, että kaikki tehdään nopeasti ja miekalla, leikaten. kaikki paha matkalla. Mutta järjestyksen mukaan mahdollisuus ilmentää henkisiä prosessejaan pinnalle ja olla tietoinen. Joten seurataan prosessiamme... Kuinka monta mielenkiintoista asiaa Alice kohtasi, kun hän lopulta laskeutui tähän omaan kuiluunsa... Outoa ja mielenkiintoista... Kyllä, omassa syvyydessämme kaikki ei ole niin värikästä kuin se. oli siinä sarjakuvassa tai kirjassa. Olisi hienoa päästä vaikuttumaan prosesseistasi samalla tavalla kuin Alice teki vaikutuksen ympärillään tapahtuvista ja löydetyistä... Uteliaisuudesta) Mitä tämä minussa nyt avautuu. ? Mutta menen katsomaan tätä, ehkä löydän sieltä jotain mielenkiintoista... Tietysti voin löytää myös erittäin ruman näkyn, jonkin hylätyn kadonneiden laivojen hautausmaan, kammottavan paikan..... Mutta jos tämä näky ei ole kovin vahva heti pelkäämään, niin voimme myöntää, että tämä löydetty paikka on monella tapaa minusta.. Ja sitten tämä paikka kertoo minusta... No, ehkä se ainakin alkaa kertoa.. Koska kun jotain tämänkaltaista tai vastaavaa löytyy sisältä, liittyy kuolemaan, pysähtyy, jäätyy, niin eteenpäin on mahdollista vain vähän kerrallaan. Sukella tähän vähän kerrallaan käsitelläksesi tätä sisäistä kuolemaa, pysähtymistä, jäätymistä... Voi, oi, sinun täytyy kääriä hihat....... Siellä tulee olemaan paljon rauniota, joka täytyy siivota pois, monet, monet... Ehkä koko elämäsi kuluu raunioiden raivaamiseen... Mutta jos minä olen se, joka raivaa rauniot, en ole enää kokonaan näiden raunioiden ALLA ... Olen jo osittain päässyt ulos, katson, näen nämä rauniot... Ja pikkuhiljaa haravoin niitä pois. Parhaan kykysi mukaan. Tietenkin terapian avulla missä olisimme ilman sitä?.