I'm not a robot

CAPTCHA

Privacy - Terms

reCAPTCHA v4
Link



















Original text

Kun ajattelee psykologian maailman kuuluisuuksia, Sigmund Freudin nimi tulee usein ensimmäisenä mieleen. Hän toi psykoanalyysin ja monia ideoita maailmaamme, joista psykologit edelleen keskustelevat. Ja sitten on tämä hämmästyttävä vaihe lasten kehityksessä, jota kutsutaan piileväksi ajanjaksoksi. Se on aikaa lapsuudessa, joka on täynnä potentiaalia ja huomiota herättävää aikaa, jolloin olet uppoutunut oppimaan ihmisen kehityksen vaiheista. Tarkastellaan tätä käsitettä tarkemmin ja ymmärretään, mitä se merkitsi Freudille. Piilevä ajanjakso on Freudin mukaan suhteellisen rauhallisen vaihe, joka tapahtuu kuuden vuoden ja murrosiän välillä. Tämä on aika, jolloin psykoseksuaalinen kehitys pysähtyy. Freud uskoi, että tässä vaiheessa lasten seksuaaliset energiat tukahdutetaan tai "piilevät" ja lapset keskittyvät sen sijaan oppimiseen, ystävyyssuhteisiin, harrastuksiin ja muihin ei-seksuaalisiin kiinnostuksen kohteisiin. Tauon pitäminen päivittäisistä rutiineista antaa lapsille mahdollisuuden oppia keskeisiä taitoja ja muodostaa ystävyyssuhteita. Ja nämä eivät ole vain ystäviä – he pysyvät mukana ja rikastavat elämää pitkällä aikavälillä. Saatat ihmetellä, miksi tämä latenssiaika on tärkeä. Asia on tässä: tämä vähän tunnettu tekijä pitää kaiken toiminnassa. Ajattele sitä taikuudena kulissien takana, joka mahdollistaa säätöjen tekemisen ja varmistaa, että kaikki toimii kuin kellonkello, ennen kuin merkkejä tai oireita alkaa ilmaantua. Ajoitus on avainasemassa, eikö? Meidän on oltava valppaita ja valmiita kaikkeen, mitä elämä tuo meille seuraavaksi. Et voi ohittaa askelia tai jäädä jälkeen! Freud piti tätä vaihetta äärimmäisen tärkeänä ei vain älyllisen kehityksen ja ystävyyssuhteiden kannalta, vaan myös olemuksemme muodostumisen kannalta. Lapsilla on vapaus tutkia ympäröivää maailmaa, omaksua uutta tietoa ja rakentaa vahva perusta tulevaisuudelleen joutumatta liian aikaisin kasvamisen vaikeisiin vaiheisiin. Tämä on aikaa, jolloin ystävyyssuhteita syntyy ilman romanttisten tunteiden aiheuttamia komplikaatioita, jotka Freud uskoi olevan välttämättömiä terveiden sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Sukeltaminen tähän välivaiheeseen todella osoittaa meille kasvamisen ihmeen, siirtymisen lapsuudesta aikuisuuteen. . Tämä työntö saa meidät ymmärtämään, kuinka tärkeä rooli lapsuuden seikkailuilla on muovautuessaan aikuisiksi. Näin ollen Freudin mukaan kaikki nuo kokemukset ja suhteet, joita keräämme nuoruuden matkamuistoiksi, eivät ole vain muistoja. Suuressa kuvassa näillä elementeillä on valtava rooli identiteettimme muovaamisessa ja käyttäytymiseemme vaikuttamisessa ajan myötä. Sukellaanpa siis syvemmälle siihen, mitä Freud todella tarkoitti puhuessaan latenssijaksosta. Tämä on pohjimmiltaan vaihe, jossa oppiminen ja ystävyys ovat keskipisteessä. Tämä todella korostaa ajatusta, että lapsuutemme luovat perustan ihmisille, joista me kasvamme. Kyse ei ole vain fyysisestä kasvusta tai pyörällä ajamisen oppimisesta. Joten nämä elämäntarinamme ensimmäiset luvut ovat erittäin tärkeitä. Ne luovat perustan sille, kuinka käsittelemme tunteita ja olemme yhteydessä muihin myöhemmin elämässä. Freudin piilevän ajanjakson ajatusten tutkiminen nostaa kantta siitä, kuinka kasvamme ja muutumme. Se osoittaa, kuinka jokainen elämämme luku tuo sekoitukseen jotain ainutlaatuista ja muokkaa meitä. On kuin hän maalaisi silmiemme edessä rikkaan, monimutkaisen kartan ihmisen kehityksestä.#LatencyPeriod