Keskustelu on tärkeä tekniikka esikouluikäisten lasten koherentin puheen kehittämisessä. Työkalu on säännölliset tunnit, joiden tarkoituksena on syventää, selkeyttää ja systematisoida. Keskustelu paljastaa lapsen tarpeen ilmaista ajatuksiaan, jos aihe vastaa hänen kiinnostuksen kohteitaan ja kehitystasoaan. Se löytää sovelluksensa kysymys-vastaus-opetusmenetelmässä, jonka tavoitteena on parantaa lapsen henkistä toimintaa uuden tiedon hankkimisprosessissa. Keskustelua pidetään yhtenä tehokkaimmista pedagogisen työn menetelmistä esikoululaisten kanssa lisääntymisenä ja heuristisena. Nykyaikaisessa esiopetuksessa tämän menetelmän käyttö viestinnän kehittämiseen ei kuitenkaan ole yleistä. Ja esikoululaisten osallistuminen siihen jättää paljon toivomisen varaa, koska he eivät ole aktiivisia eivätkä tee siinä aloitetta. Hyvin usein päiväkodissa keskustelut esitetään sanallisena tiedon välittämisenä Keskustelua ei voida kutsua yksinkertaiseksi menetelmäksi johdonmukaisen puheen opettamiseen, koska tärkeä edellytys on lasten itsenäisyyden ja aktiivisuuden kehitys. Keskustelun aikana esikoululaisten on kiinnitettävä huomiota voidakseen seurata jatkuvasti sen edistymistä ja kuunnella keskustelukumppaneitaan häiritsemättä. Keskustelun avulla saat selville, kuinka valmis lapsi on ilmaisemaan ajatuksiaan, miten kieli kehittyy ja milloin aihe vastaa hänen kiinnostuksen kohteitaan. Keskustelu on erityisen silmiinpistävä ilmentymä kielen kommunikatiivisesta toiminnasta. Alkeinen ja klassinen verbaalisen viestinnän muoto Keskustelun pääpiirre on puheen vuorottelu keskustelukumppanilta toiselle. Samalla on noudatettava tärkeää ehtoa: molemmilla keskustelukumppaneilla on oltava käsitys keskustelun aiheesta. Pääsääntöisesti suullinen keskustelu tapahtuu tietyssä tilanteessa, johon liittyy ei-verbaalisia ilmentymiä. On myös huomattava, että keskustelulle on tyypillistä käyttää tuttuja ja usein käytettyjä malleja, stereotypioita, vakaita viestintäkaavoja. yksinkertaistaa sen toimintaa. Kysymysten ansiosta lapsen ajatteluprosessi ryntää tiettyyn suuntaan ja työntää hänet omiin arvioihin, päätelmiin ja johtopäätöksiin. Vähitellen lapsen tietoisuus siirtyy korkeammalle ajattelutasolle, mikä on erittäin tärkeää kouluun valmistautuessa Ajattelun kehittyminen kietoutuu kiinteästi johdonmukaisen puheen kehittymiseen, koska keskustelussa voi oppia pukemaan ajatuksensa sanoiksi ja sanoiksi. kuuntele keskustelukumppaniasi. Tietysti sinun tulee puhua lasten kanssa asioista, tapahtumista tai ilmiöistä, jotka ovat hänelle tuttuja ja ymmärrettäviä. Koettu kokemus, jota aikuisen sanat vahvistavat, muodostaa konkreettisen tiedon todellisuudesta. Ennen tämän tiedon konkretisoimista on kuitenkin muistettava, että tavallinen tosiasioiden toteamus ei auta ajattelun kehittymisessä. Eli ei ole mitään järkeä tehdä keskustelun aiheesta jo tuttua keskustelun ansiosta voit vaikuttaa paitsi ajatusprosessin toimintaan myös itsenäisen mielipiteen muodostumiseen.