Todennäköisesti ei ole ihmisiä, jotka eivät olisi koskaan lukeneet "Anne Frankin päiväkirjaa". Anne Frank on juutalaisperheestä kotoisin oleva tyttö, syntynyt Saksassa, mutta Hitlerin valtaantulon jälkeen hän muutti Alankomaihin. Natsien miehittämän Alankomaiden aikana hän ja hänen vanhempansa piiloutuivat salaiseen suojaan, jossa hän kirjoitti päiväkirjaansa. Siinä hän kuvaili elämää eristyksissä, tunteitaan, ajatuksiaan, pelkoaan ja pohdiskeli sotaa. Minusta tämä on koskettava teos, joka on kirjoitettu kirjaimellisesti elämällä. Yksi hänen lainauksistaan: "Niin kauan kuin näen tämän", ajattelin, "pilvetön taivas ja auringonvalo, en uskalla olla surullinen." Tämä lause näyttää olevan melko yksinkertainen, voisi sanoa, että siinä ei ole mitään erityistä tai kirkasta. Mutta heti kun muistat sen kirjoittajan, se leikkii täysin eri väreillä. Tämän lauseen on kirjoittanut teini-ikäinen tyttö, joka eli nälkäisessä maailmassa, joka oli hänelle vihamielinen. Hän ei kirjaimellisesti nähnyt aurinkoa, piiloutui jatkuvasti, eli pelossa, mutta samalla hänellä oli niin kirkkaita ajatuksia, jotka osoittavat meille maailmassa niin vähän eläneen tytön todellisen hengen. Toinen lause hänen päiväkirjastaan: "En ole rikas rahassa tai maallisissa rikkauksissa, en ole kaunis, en älykäs, tiedän vähän, mutta olen onnellinen ja tulen olemaan onnellinen! Olen iloinen luonne, rakastan ihmisiä, minulla ei ole epäluottamusta heitä kohtaan, ja haluan heidän kaikkien olevan onnellisia kanssani. Anna halusi vain elää, hän nautti joka hetkestä eikä vihannut ketään Anna piti päiväkirjaansa julkaistakseen sen sodan jälkeen ja ryhtyäkseen kirjailijaksi: ”Valoisin kohta on se, että voin ainakin kirjoittaa ajatukseni ja ajatukseni. tunteita, muuten olisin täysin masentunut." Hänen unelmansa toteutui, hänen päiväkirjansa julkaistiin ja Anne Frankin nimi tuli tunnetuksi koko maailmalle tytönä, joka ei edes sodan kauhujen edessä menettänyt lujuuttaan ja rakkauttaan elämään Ajatteletko tätä ainutlaatuista työtä psykologisesta näkökulmasta? Kuinka sellaisissa olosuhteissa elävä tyttö säilytti optimismin, onnen tunteen, josta hän sai voimaa elämään??