I'm not a robot

CAPTCHA

Privacy - Terms

reCAPTCHA v4
Link



















Original text

”Tiedetään, että tapa, jolla katsomme henkilöä, vaikuttaa siihen, mitä näemme; katseemme ilmaisemat tunteemme välittyvät myös puhutulla kielellämme; voimme katsoa jotakuta ihailevilla silmillä, ruusunväristen lasien läpi, vihamielisesti, voimme nähdä pilkun silmässä, katsoa vihaisella, öljyisellä tai jopa murhaavalla katseella; tiedämme, että tällaiset tunteet voivat vaikuttaa havaintomme tarkkuuteen ja jopa vääristää niitä sekä reaktioitamme muita kohtaan. Tämä puolestaan ​​voi vaikuttaa siihen, miten muut todella kohtelevat meitä. Tietysti reseptorimme - silmät, korvat, suu, nenä, iho - kaikki, mikä auttaa meitä tekemään ulkoa sisältä, ovat eläviä ja kehittyviä osia itsestämme. Ja kun puhumme pahoista tai öljyisistä katseista, tarkoitamme, että katse laittaa jotain pahaa siihen, mihin se on suunnattu. Koska projisoimme niin paljon ja laitamme sen sitten sisällemme, emme ole varmoja siitä, mitä havaitsemme olevan objektiivisesti läsnä ja mitä me olemme lisänneet rakkaudella tai vihalla. Täytämme itsemme sillä, mitä käsittelemme, mutta myös ilmaisemme tai karkotamme fantasiaan tai todellisuuteen omat tunteemme ja osamme itsestämme, hyvät tai huonot, sekä oman sisäisen historiamme. Ajatukseni: Onko objektiivista todellisuutta? ? Vai voimmeko puhua hänestä vain ilmeisistä asioista (he ovat naimisissa), ja kaikki hienovaraisempi ja vaikeaselkoisempi on väistämättä subjektiivista? Esimerkiksi terapiassa potilaat usein muuttavat sisäistä suhtautumistaan ​​vanhempiinsa. Aluksi voi olla paljon kaunaa, pelkoa ja tyytymättömyyttä. Ja ajan myötä asenne voi muuttua hyväksymistä, kiitollisuutta, hellyyttä ja erilaisuutta kohtaan. Olemmeko todellisuutemme luojia Hieman positiivisia: psykoterapiassa voimme kerätä osia itsestämme hajallaan toisissa ja maailmassa ja ymmärtää ja löytää omat merkityksemme yhä enemmän? Psykoterapia antaa sinun ymmärtää selkeämmin "minun ja EI minun" ja saada paljon iloa ja kiinnostusta itseäsi ja muita kohtaan. Loppujen lopuksi ymmärtämällä itseämme paremmin alamme nähdä muita ja omaa ainutlaatuisuuttamme selvemmin ja monipuolisemmin....