I'm not a robot

CAPTCHA

Privacy - Terms

reCAPTCHA v4
Link



















Original text

Oletko koskaan huomannut, että kun olet stressaantunut tai onneton, myös kehosi alkaa satuttaa? Opeta minua! Yhdessä psykologia ja lääketiede ovat osoittaneet, että emotionaalinen tilamme ja fyysinen terveytemme liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Tätä yhteyttä koskevaa tiedettä kutsutaan psykosomatiikaksi. Tässä artikkelissa haluan puhua siitä, kuinka psykosomatian ymmärtäminen auttaa käsittelemään mielialamme aiheuttamia fyysisiä ongelmia. Haluan aloittaa keskustelemalla emotionaalisten ongelmien fyysisistä oireista. Kun tunnetilamme on vaikeassa tilassa, se vaikuttaa kehoomme. Katsotaanpa joitain fyysisiä oireita, joita saatat kohdata: Päänsärky ja migreeni. Jos sinulla on jatkuvaa päänsärkyä tai migreeniä, se voi johtua henkisestä stressistä tai tyytymättömyydestä. Stressi voi aiheuttaa aivojen verisuonten supistumista, mikä johtaa vatsakipuihin ja ruoansulatusongelmiin. Emotionaalinen stressi ja ahdistus voivat aiheuttaa vatsavaivoja. Jotkut ihmiset voivat kokea närästystä, pahoinvointia, ummetusta tai ripulia. Fyysiset oireet mahassa ovat usein reaktio emotionaalisiin ongelmiin ja stressiin. Jännitys ja stressi voivat aiheuttaa jännityksen muodostumista lihaksissa, erityisesti niskassa, selässä ja hartioissa. Tämä voi johtaa krooniseen kipuun, niska- ja selkäkipuihin ja jopa unihäiriöihin. Emotionaaliset vaikeudet voivat vaikuttaa unijaksoihimme ja unen laatuun. Masennus, ahdistus tai stressi voivat johtaa unettomuuteen, levottomaan uneen tai heräämiseen keskellä yötä. Lisääntynyt stressitaso ja emotionaaliset vaikeudet voivat heikentää vastustuskykyämme. Tämä tekee meistä alttiimpia vilustumiselle, flunssalle ja muille tartuntataudeille sekä allergioille. Kuinka se toimii? Kun koemme emotionaalista stressiä, kehomme reagoi tiettyjen kemikaalien ja fysiologisten prosessien kautta. Kehollamme on monimutkainen neuroendokriininen järjestelmä, joka on vastuussa kehomme kemiallisten prosessien säätelystä. Kun koemme emotionaalista stressiä, kuten stressiä tai ahdistusta, hormonien ja välittäjäaineiden vapautuminen vaikuttaa. Stressi voi esimerkiksi lisätä stressihormonin kortisolitasoja, jotka voivat vaikuttaa erilaisiin elinjärjestelmiimme. Tunteemme ja ajatuksemme voivat myös vaikuttaa immuunijärjestelmämme toimintaan. Immuunisolut voivat olla herkkiä tunnetilallemme ja stressitasoillemme. Pitkäaikainen stressi voi heikentää immuunijärjestelmää ja tehdä meistä alttiimpia infektioille ja sairauksille. Esimerkiksi, kun tunnemme olomme surullisiksi tai stressaantuneiksi, voimme siirtyä epäterveellisiin ruokiin tai käyttää alkoholia tai nikotiinia. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti fyysiseen terveyteemme Tutkimukset osoittavat, että uskolla paranemiseen ja positiivisilla odotuksilla voi olla tärkeä rooli paranemisprosessissa. Lumevaikutus on ilmiö, jossa uskomme hoitoon ja positiiviset odotuksemme johtavat fyysiseen paranemiseen. Voimme kokea myönteisiä vaikutuksia uskomalla hoidon tehokkuuteen ja toipumiskykyymme. Psykosomaattisten häiriöiden taustalla olevien emotionaalisten, psykologisten ja sosiaalisten syiden ymmärtäminen on keskeinen näkökohta niiden hoidossa. Psykologisen terapian avulla potilaat voivat tiedostaa sisäiset konfliktinsa, stressitilanteensa ja traumansa, jotka voivat ilmaista fyysisinä oireina. Työskentely emotionaalisen sfäärin parissa ja ongelman syiden ymmärtäminen auttaa parantamaan ihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Systemaattinen lähestymistapa psykosomaattisten ongelmien hoitoon käsittää psykoterapeutin,