Kuinka voit olla murehtimatta? Kuinka usein olemme huolissamme? Ja uudestaan ​​ja uudestaan ​​kysymme itseltämme tämän kysymyksen: "Kuinka olla murehtimatta?", ja kuitenkin astumme haravan päälle yhä uudelleen ja uudelleen. Kummallista kyllä, ratkaisu löytyy aina kontaktista, selkeästä, tietoisesta toiminnasta. Pyydä anteeksi, määritä kanta, ilmaise tyytymättömyys. Heti kun jotain tällaista tapahtuu, tilanne muuttuu, näemme toisen puolen reaktion ja tilanne selkiytyy itsestään - meidän ei tarvitse miettiä mitään. Mutta kun emme ota yhteyttä, niin teemme sama asia - "ajattele se läpi", lähettämällä itsemme unelmien ja satujen maailmaan, jossa ahdistus ja huoli tekevät meistä puolustuskyvyttömiä joka puolella. Mutta tosiasia on, että tämä tila, ahdistuksen tila, on sietämätön, tämä on juuri se tila, kun emme tiedä, mistä vaara tulee. Siksi meidän on jatkuvasti rasittava ja mietittävä luetteloimalla uskomattomimpia skenaarioita tapahtumien kehityksestä (pelkäämme itseämme tällä hetkellä selvennys tai toiminta poistaa tämän ahdistuksen ja ainakin näyttää, onko mitään). pelätä ollenkaan tai ehkä ei. Vaikuttaa helpolta kirjoittaa/sanoa, kokeile juuri tätä toimintaa. Olet oikeassa, se ei ole helppoa, matkalla tähän "yksinkertaiseen" tekoon meidät pysäyttää pelko, "kuinka he katsovat meihin", "kuinka he näkevät meidät", "lähettävätkö he meidät pois" ja tietysti hämmennystä, "he kohtelevat meitä epäkunnioittavasti." Kaikki tämä on eräänlaista riippuvuutta muista ihmisistä, johon me alitajuisesti asetamme itsemme ja maksamme siitä samalla ahdistuksella ja jännityksellä. Heti kun ymmärrämme ja hyväksymme tämän, on paljon helpompaa "sulkea" tilanteita ahdistukseen ja jännitykseen. Peruutin sen, mutta puhelu jää puhelimen muistiin. Ja "se on alkanut", luulen, olen huolissani. Ja kuinka voin nyt saada itseni unohtamaan ja olemaan järkyttynyt. Ymmärrän, että nämä ovat pieniä asioita, mutta se on niin kiusallista! Olen kärsinyt koko päivän." "Sulje" itse, kirjoita hänelle tekstiviesti: "Anteeksi, kirjoitin sen vahingossa tänä aamuna!" Jos et tee mitään, olet tietysti huolissasi ja odotat toimia toiselta puolelta, jolloin "lähetät" itsesi riippuvaiseksi tästä henkilöstä, jotta et ajattele, ei meteli tai riippuisi jostain täytyy olla sinun. (Ellei tietenkään pidä kärsimisestä)./